Moni varmasti näki joku päivä sitten Hesarissa tavallista osuvamman pilapiirroksen. Kaksi miestä istuu veneessä. Toinen katsoo huolestuneena mereen ja toteaa: "Amerikankampamaneetti! Se on melkoinen uhka." ´Toinen mies tuijottaa taivaalle ja sanoo: "Venäjän-Iljushin! Se on melkoinen haaste."
Siinäpä se. Nykyään ollaan sen verran varovaisia kaikessa, että haaste-sana alkaa olla jo viljelty puhki. Mietitäänpä: Venäjä on haaste, ilmastonmuutos on haaste, terrorismi onkin yhtäkkiä uhka. Terrorismi on sen verran abstrakti käsite, eikä se kohdistu mihinkään tiettyihin henkilöihin, joten siitä voi puhua uhkana.
Venäjä sen sijaan on heti rajan takana ja siitä puhuessa kannattaa pitää kieli keskellä suuta. Venäjä on siis haaste. Ilmastonmuutos on taas niin laaja aihe, että poliitikot eivät uskalla puhua siitä uhkana, koska muuten heiltä heti pyydettäisiin mielipiteitä, miten tätä uhkaa pitäis torjua. Ja sitähän poliitikot eivät halua.
Kun sanoo jotain haasteeksi, ei anna toimittajille aseita kysyä, miten tämä haaste pitäisi ratkaista.
Mitä vaikeammin määriteltävä aihe, sitä varmemmin se on haaste: rasismi, ihmisoikesongelmat ja työttömyyskin ovat haasteita.
Uhkia taas ovat jotkut tarkkaan määritellyt asiat tai ihmiset, kuten alkoholistit, rattijuopot ja sodat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti