Luksustuoteporvari joutuu nöyrtymään

Finanssikriisillä on karmeita seurauksia. Voi olla, että me emme saakaan kaikki ostaa Bang&Olufsenin stereoita, Louis Vuittonin veskoja, Gantin ja Sandin talvitakkeja emmekä käydä drinksulla tai sidukalla (kaksi sanaa, joita ehkä eniten vihaan) Espalla.

Taloussanomat sen paljastaa, otsikolla Luksuksesta tuli noloa. Mielestäni tämä viime vuodet kestänyt luksuspelleily on ollut koko ajan noloa.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/10/28/luksuksesta-tuli-noloa/200827922/139

Siteeraus:

"Himoshoppaajat ovat Yhdysvalloissa ryhtyneet kalliiden muotivaatteiden sijaan etsimään halpoja löytöjä ja kosmetiikkafirmat ovat alkaneet mainostaa tuotteidensa edullisuutta. Suomessakin hintatietoisuus on lisääntynyt ja naistenlehdet ovat lakanneet suitsuttamasta luksusvalintoja."

On se kauheaa! Ihanko ovat joutuneet miettimään, onko parin sadan euron farkuissa, 80 euron t-paidoissa ja 300 euron keittiöjakkaroissa sittenkään järkeä! Ei! Miksi näin?

"Jopa naistelehti Gloria, joka ilmoittaa olevansa laatutietoisten edelläkävijöiden lifestyle-lehti, on kääntänyt kelkkaansa. Uusimman lehden pääkirjoituksessa päätoimittaja kirjoittaa kirjasta Tyylikkään köyhäilyn taito ja toteaa, että se on mitä ajankohtaisinta luettavaa."

Jopas jotain! Että muka kirpparille pitäisi nöyrtyä! Ei, kyllä ennen teen Burberryn neuleistani rukkaset kuin lähden UFFille, porvari tuumii.

Taantuma ajaa yleensä ihmisiä taas kohti järjen käyttöä. Nousukauden aikana mopo karkaa käsistä. Fiksutkin ihmiset elävät siinä ekonomistien ja valtiovarainministerien luomassa illuusiossa, että taloukasvu voi jatkua ikuisesti. Ihmiset alkavat miettiä, onko joku tavara oikeasti tarpeellinen. Useimmiten ei ole.

Kuten sanottu, en ole oikein missään vaiheessa ole ymmärtänyt, mikä tässä 2000-luvun merkkituotevillityksessä oikein on innostanut. Minusta olisi koko ajan ollut noloa raahata jotain Björn Borgin treenikassia tai pukeutua Bossin alkkareihin, koska silloin ihmiset olisivat hyvällä syyllä miettineet, tienaanko liikaa (vastaus: en) tai olenko muuten vain päästäni vialla.

Kun ihmiset maksavat naama peruslukemilla tavallisista kalsareista 40-50 euroa, heille pitäisi tarjota sähköshokkeja, ei uutta käyttöluottoa.

Itse olen hankkinut koko ajan kirpparivaatteita ja harkinnut ostoksiani, vaikka luvalla sanoen, välillä on tullut turhaakin ostettua, en ole täydellinen! JOhan tuo ökytuotteista luopuminen ja turhan ostosten välttäminen on aivan järkiteko ja erittäin ekologinen sellainen.

Syksuytuhnu valtaa alaa

Ulkona on taas tyypillinen "syksytuhnusää": tasaisen harmaata, pilvistä, välillä sataa, tuulee kovaa. Tällaista riittää ainakin viikoksi eteenpäin. Tätä tämä taas on. Pitää vain jaksaa.

Tulee väkisin flashback mieleen: tällaiseltahan viime talvi näytti koko ajan! Toivottavasti tämä talvi ei kuitenkaan ole yhtä surkea.

Brittien "ilmatieteen laitos" Metoffice toteaa ensimmäisessä talviennusteessaan:

Winter temperatures are more likely to be above normal over much of the European region. However, this winter is likely to be less mild than last winter, when above-average temperatures were widespread.

Siis keskimääräistä lämpimämpää, mutta "todennäköisesti vähemmän leutoa" kuin viime talvena. Sehän lohduttaakin. Voi olla, ettei joka päivä ole +5 vaan saattaa käydä jopa lähellä nollaa!

Elämää suurempaa draamaa

Moni kaveri saattaa tietääkin, että suurimpia haaveitani on joskus saada näytelmä esitettäväksi ison teatterin lavalle. Vaasassa Ramppi-aikoina kirjoitinkin monta näytelmää, joista en kyllä ole kaikkiin enää kovin tyytyväinen, mutta nyt kun on ollut vuosia töissä, niin ei oikein riitä aikaa eikä energiaa draaman takomiseen.

No, en ole kuitenkaan luovuttanut. LÄhetin ennakkotehtävät Teakin ja työväenopiston yhteistyössä järjestämään kurssiin Näyttämölle kirjoittaminen. Kevääseen saakka kestävän kurssin aikana olisi saada aikaan täyspitkä näytelmä ammattilaisten avittamana ja muiden kurssilaisten tukemana.

Aluksi jäin peruutuspaikalle ja hylkäsin taas yhden kehittelemäni projektin. Tällä viikolla sain tiedon, että yksi paikka olisi sittenkin vapautunut. Aloin aivot kuumana (ihan oikeasti, päähän sattui!) puntaroimaan kahden potentiaalisen idean välillä, joista molempia olin työstänyt ja epätoivoisesti yrittänyt kirjoittaa jo vuosia. Viime yönä en saanut kunnolla nukuttua, kun mietin erinäisiä juonenkäänteitä.

Tänä iltana olisi tunti. Tekstiä ei ole paljoakaan valmiina, mutta synopsis toki on. Ajattelin, että voisin toimittaa sen vetäjille ja odottaa palautetta. Pikku hiljaa pitäisi tietenkin kirjoittaakin jotain.

Tällä hetkellä pelottaa, miten vuorokauden tunnit ja henkinen potentiaali riittävät tekstin tuottamiseen. Jo nyt iltaisin väsyttää usein sekä henkisesti että fyysisesti ja kirjoitustuokiot jäävät lyhyiksi. Mielummin sitä lojuu sohvalla ja tuijottaa hömppää telkkarista.

Se on kuitenkin fakta, ettei teksti valmistu ilman ulkopuolisten ammattiapua. Toivottavasti pääsen vauhtiin nyt, kun vihdoin pääsin kurssille!

Kuluttaja the pankkikriisin herra

Kuluttajalla - älköön kukaan puhuko ihmisestä, se on vanhanaikaista - on mieletön vastuu: hänen teoistaan riippuu, saadaanko piinaava kansainvälinen finanssikriisi kukistettua. Meidän on yhtä aikaa talletettava tileille mahdollisimman paljon rahaa, jotta pankeilla olisi likviditeettiä, ja kuitenkin samanaikaisesti tuhlattava kuin viimeistä päivää, että "talouden pyörät pyörisivät".

Molemmat iltapäivälehdet ovatkin opastaneet vuorotellen, kuinka meidän kansallinen velvollisuutemme on "shoppailla Suomi pois lamasta". Aika haastavaa: samanaikaisesti on siis haaskattava ja säästettävä kaikki rahansa.

Aikamoinen vastuu. Jenkeissä sentään valtio on perustamassa 700 miljardin dollarin roskapankin, Suomessa mattimeikäl... siis kuluttajalla (hallelujah, Suomen Kaupan Liitto!) on keskeinen rooli. Voisi luulla, että tavallisella pulliais... siis kuluttajalla on tarpeeksi hommaa saada rahansa riittämään itselleen ja perheelleen, mutta ei se riitä, pitää samalla ehkäistä lamaa kansallisessa projektissa!

Ei ole helppoa perustallaa... siis kuluttajalla nykypäivän maailmassa!