Kävin sitten minäkin katsomassa kehutun ja kohutun Yön Ritarin eli suomalaisittain uusimman Pätmännin. Ja kieltämättä se oli kyllä kunnon isolla rahalla tehty toimintapläjäys! Kamera-ajot, tehosteet ynnä muut olivat niin melleviä kuin nyt sadoilla miljoonilla dollareilla ja ammattitaidolla saa aikaiseksi, eikä kuolleita kohtia ollut ohjauksessakaan.
Ja onhan se totta, että Heath Ledgerin esittämää Jokeria hyytävämpää ja skitsompaa hahmoa saa viime vuosikymmente leffoista hakea! Todella harmillista, että mies meni tappamaan itsensä lääkkeillä ja huumeilla.
Kaikenlaiset psykon, hullun tappajan, vammaisen tai muuten erilaisen tyypin roolithan ovat perinteisesti olleet ponnahduslauta pääosa-Oscarin saamiseen. Jos nousukiidossa oleva (yleensä mies-)näyttelijä tekee hullun roolin, niin hän on melko varmasti Academy Awardsien tähti seuraavana talvena.
Mutta miten mahtaa Ledgerin käydä? Tiettävästi postuumi-Oscareita ei ole koskaan jaettu, ja olisi se jotenkin väärin nytkin. En yleensä innostu järjettömillä budjeteilla tehdyistä ja mainostetuista "varmoista nakeista", mutta Yön ritarit kannatti kyllä katsoa. No joo, korvat olivat kyllä aika hellinä Bristol-teatterin äänentoiston jäljiltä, mutta sama ongelma on nykyään joka paikassa. Volumet ovat leffateattereissa vielä kovemmalla kuin rockkeikoilla!
Kuulonhuoltoyhdistys voisi seuraavaksi ratsata Finnkinon salit... ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti