Turku on monien suomalaisten antipatioiden kohde, mutta minulle Turku ei ole mikään ongelma. Se on kaunis kaupunki suurimman osan vuodesta (surkea talvisää on asia erikseen, mutta Helsinki ei ole yhtään parempi siinä suhteessa), sinne ja takaisin pääsee nopeasti ja melko halvalla ja hintataso on pk-seutua halvempi.
Espoo nyppii enemmän, vaikka se on vieressä. MIkähän siinä on? Jotenkin tuntuu, että täytyy aina puolustella ja keksiä joku tekosyy, jos on menossa Espooseen. Ikään kuin siinä olisi jotain hävettävää ja salailtavaa.
Minulle tulee Espoosta ensimmäisenä mieleen Mersu, iso rivariasunto ja beige väri. Sen jälkeen Länsiväylän ruuhkat, iso raha, kokoomus, porvarien hillitty charmi ja ehkä vasta sen jälkeen Nuuksio, meri ja niin edelleen. Siis negatiiviset assosiaatiot ensin.
Onhan Espoossa samanlaisia lähiöitä ja "perustyyppejä" asuntolainoineen ja korvatulehduksista kärsivine lapsineen kuin kaikkialla, mutta jotenkin Espoo kulminoituu niin vahvasti mielessäni johonkin Westendin kaltaisiin ökyalueisiin ja lievästi ylimielisiin ja nokkaa pitkin katsoviin "bättre folkin" edustajiin.
Kyllä, minulla on asenneongelma Espoon suhteen. Eilenkin ilahduin, kun luin, että Kino Tapiolan katto on romahtanut ja osa Espoo Cinen elokuvanäytöksistä on siirretty Eerikinkadulle Andorraan. Ikään kuin olisi jotenkin erikoista, että Espoo Cine pidetään Espoossa! :)
Lupaan muuttua avoimemmaksi ja ennakkoluulottomammaksi, ennen pitkää! :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti