Vanhasen lintukotomalli ei toimi

Pääministeri Vanhasen Hesarissa esittelemä puutarhakaupunkimalli on herättänyt porua,
naureskelua ja vähän myös kehuja netin keskustelupalstoilla ja kollegoidensa keskuudessa.
Enimmäkseen kommenteissa on todettu, ettei Vanhasen lintukotomalli ole tätä päivää eikä se todellakaan tiivistä yhteiskuntarakennetta niin kuin lukuisista syistä pitäisi.

Vanhasen mallissa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tulisi tiettyjä puutarhakeskustoja, todellisia porvarillisen rauhan pesäkkeitä, joissa linnut laulavat kauniimmin, ruoho kasvaa tasaisesti ja vihreästi, naapurit lainaavat toisiltaan ruohonleikkuria ja pihasaksia ja palauttaessaan ne tuovat kakun kiitokseksi. Kaupat ovat auki vain arkisin, iltaisin syödään tomaatitonta ja sipulitonta pitsaa ja katsotaan Salkkareita. Lauantaisin rakastellaan saunan ja lottoarvonnan jälkeen ja sunnuntaisin keitetään kahvia ja tavataan sukulaisia Maskusta ja Suomi-Soffasta ostettujen huonekalujen päällä.

Tietyissä kunnissa toimiikin ajatus siitä, että asutus on pääosin pientaloja. "Mummolani" on Rantsilassa enkä voisi kuvitella, että siellä olisi kerrostaloja. Rivitalokin on harvinaisuus. Nokian kaltaisessa pikkukaupungissakin oli keskustan kupeessa paljon puisia omakotitaloja, mutta silti rakenne oli aika tiivis - ainakin keskustassa. Oulussakin on puutaloja (niitä joita ei ole onnistuttu purkamaan tai polttamaan) keskustan kupeessa, RAksilassa.

Mutta pääkaupunkiseudun on pakko olla tiiviisti asutettua ja perustuttava raideliikenteeseen. Väestö kasvaa niin kovaa vauhtia, että olisi järjetöntä jatkaa Nurmijärveltä ja Espoosta tuttua "ammutaan haulikolla lähiöt mielivaltaisesti ympäri peltoja" -mallia. Se ei yksinkertaisesti ole kestävä malli.

Kriitikot arvostelevat nettipalstoilla, ettei suurin osa suomalaisista halua muuttaa "betonibunkkereihin", jotka sijaitsevat "radanvarsigetoissa" ja "ongelmalähiöissä". Joopa joo. Varsinaisia ongelmalähiöitähän on esim. metron likellä: Kulosaari, Marjaniemi, Herttoniemi...
Ja ajatellaanpa vaikka paljon parjattua Myllypuroa: aseman lähellä maailmanlopun betonitaloja, mutta toisaalta suurlähiössä on myös paljon omakotitaloja.

Melkein kaikki lähiöt suunnitellaan nykyään niin, että sinne tulee eri kokoisia ja näköisiä, eri sosiaaliluokille tarkoitettuja tuettuja, vuokra- ja omistusasuntoja. Niin pitääkin olla. Yleensä lähiöihin tulee myös sekä kerros- että pientaloja. Näin tehdään radanvarsinlähiöissäkin.

Jospa Vanhanen vaikka joskus jalkaantuisi johonkin pääradan varressa olevaan kaupunginosaan muutenkin kuin kuuntelemaan keskustan torikahveille kuntapäättäjien kehuskeluita ja toimittajien kyselyitä naissuhteista, niin hän voisi nähdä, etteivät ne satunnaisista rauhattomuuksistaan huolimatta mitään helvetin esikartanoita ole.

Lisäksi Matti-poika voisi joskus omissa poliittisissa linjauksissaan toteuttaa omia kauniita lupauksiaan ilmastonmuutoksen torjunnasta.