Halpaan ei pidä sortua

Tietäähän sen jo vanha kansakin: köyhällä ei ole varaa halpaan. Tiedän kyllä sen, mutta taas menin lankaan. Tällä kertaa ostaessani pientä hyllykköä.

TArvitsin hyllykön keittokomeroon, koska se on niin pieni eikä säilytystilaa juuri ole. Löysin Anttilan nettikaupasta kivan näköisen, värikkään hyllyn, joka oli halpa (puoleen hintaan, noin 15 euroa). Ajattelin, että eiväthän hyllyköt paljoa maksa, ehkä se kestäisi.

No, postilähetys tuli ja aloin koota hyllyä. Ruuveja oli tarpeeksi, se on halpistuotteissa yleinen puute, ja kaikki osatkin olivat paketissa. Mutta olisi tässä vaiheessa jo pitänyt kiinnittää huomiota, miten haperoa laatua kaikki levyt ja osat ovat. Kun aloin ruuvata hyllyä kokoon, asensin pari seinämää väärin päin ja jouduin ruuvaamaan ne auki. Tämän ansiosta seinälevyyn poratut valmiit ruuvinreiät pehmenivät ja kaiketi laajenivat niin paljon, että en enää tämän jälkeen saanut ruuveja pysymään lujasti paikallaan.

Kun hyllykkö oli pystyssä, huomasin, että se huojuu. Aukaisin taas pari ruuvia. Se oli virhe. Sohaisin vahingossa ruuvimeisselillä vanerista takalevyä kevyesti ja siihen tuli heti reikä. Samalla huomasin sivuseinämään tulleen lommon. Ilmeisesti kahden pennin laatuinen puu ei kestänyt sitä, että sitä kolhittiin edes hiukan.

Mitä sitten? heitin koko "hyllykön" varaston perälle. Ehkä jonain päivänä yritän uudestaan, kun kaipaan kakkoslaatuista bulkkia. Milloinkahan sitä oppisi, ettei halpaa kannata ostaa, kun hyvääkin on tarjolla? Joskus? Vai ei koskaan?